Tammikuu

Tammikuu on vuoden ensimmäinen kuukausi ja pohjoisella pallonpuoliskolla keskitalvea, mistä myös kuukauden nimen on esitetty johtuvan. Sana tammi on nimittäin tarkoittanut esimerkiksi hämäläismurteissa sydäntä/ydintä ("sydänpuu") ja toisaalta napaa tai akselia.

Loppiainen

Loppiaisesta alkavat härkäviikot ja läpileivät, sanottiin Länsi-Suomessa ennen yleisesti.

13. päivänä vie Nuutti joulun lopullisesti.

Aiemmin nuutti oli heti loppiaisen jälkeisenä päivänä, vanha nuutti.

19.1. on Pyhän Henrikin muistopäivä ja Heikin päivä, jolloin talven selkä taittuu.

Päivä oli alun perin 20. tammikuuta eli päivänä, jolloin piispa Henrik vuonna 1156 surmattiin Köyliönjärven jäällä. 1600-luvulla päivä siirrettiin yhtä päivää aikaisemmaksi, jotta se olisi samana päivänä kuin Ruotsin almanakassa.

25.1. Paavalin ja Paavon päivä, apostoli Paavalin kääntymyksen muistopäivä, on myös ollut tärkeä keskitalven merkkipäivä.

Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan siihen liittyvät melkein samat enteet ja uskomukset kuin Heikin päivään. On sanottu, että karhu kääntää kylkeään Paavalina tai vaihtoehtoisesti Heikkinä. Talven lumimäärästä oli Paavaliin mennessä satanut puolet. "Paavali on puoli talvea, kynttilä kevättä."

27.1. on vainojen uhrien muistopäivä Auschwitzin vapautuksen päivänä.

Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kesällä 1995 suositeltiin erillisen muistopäivän perustamista toisen maailmansodan vainojen uhreille.