Päivämäärien taikaa Ajastaika 1/2003

Päivä, täsmällisemmin ilmaistuna vuorokausi, on keskeisin ihmisen elämää rytmittävä aikajakso. Päiviä mahtuu ihmiselämään keskimäärin vajaat kolmekymmentätuhatta. Ajanlaskumme alusta on kulunut yli 700 000 vuorokautta. Vaikka jokainen päivä on ainutkertainen, on joillakin päivillä aivan erityinen merkitys - niin ihmisen elämässä kuin ihmiskunnan historiassa.

Ihmiselämän keskeisin päivämäärä lienee meidän jokaisen oma syntymäpäivä. Horoskooppeihin uskovien mukaan tuon päivämäärän ja tarkemman syntymähetken perusteella on mahdollista selvittää ihmisen luonnetta ja jopa ennustaa tulevia tapahtumia. Tuollaiset uskomukset ovat kuitenkin vailla tieteellistä pohjaa.

Jos syntymäpäivä on yksittäisen ihmiselämän tärkein päivämäärä, niin mikä olisi maailmanhistorian merkittävin päivämäärä? Siitä tuskin päästään yhteisymmärrykseen, mutta ainakin joitakin tärkeitä päivämääriä voidaan mainita. Yksi niistä on 21.7.1969, jolloin yhdysvaltalainen astronautti Neil Armstrong astui ensimmäisenä ihmisenä Kuun pinnalle. Yhdysvalloissa elettiin tuolla hetkellä vielä edellistä vuorokautta, joten siellä aikakirjoihin merkittiin 20.7.1969.

Maailmaa monin tavoin mullistaneista kahdesta maailmansodasta ensimmäinen alkoi 28.7.1914 ja toinen 1.9.1939. Ensimmäistä maailmansotaa seurannut "iloinen kaksikymmentäluku" päättyi "mustaan tiistaihin", 29.10.1929, jolloin New Yorkin pörssi romahti. Tapahtuma johti pitkään lamakauteen.

Kauaskantoiset vaikutukset oli myös lokakuun vallankumouksella, joka alkoi 7.11.1917, kun bolsevikit valtasivat Talvipalatsin Pietarissa. Venäjällä silloin käytössä olleen juliaanisen ajanlaskun mukaan vallankumous tapahtui nimensä mukaisesti lokakuussa, 25.10.1917. Euroopan kahtiajakoa symboloinut Berliinin muuri murtui 9.11.1989. Tuolloin Itä-Saksa avasi rajansa Länsi-Berliiniin.

Maailmaa järkyttänyt presidentti Kennedyn murha tapahtui 22.11.1963. Monet ihmiset muistavat edelleen missä he olivat tuon uutisen kuullessaan. Kaksituhattaluvun toistaiseksi kohahduttavin tapahtuma on muslimiterroristien isku New Yorkin World Trade Centeriin 11.9.2001.

Miksihän muuten nuo kaikki edellä mainitut päivämäärät sijoittuvat vuoden jälkimmäiselle puoliskolle? Päivämäärien taikaa?

Suomen historian keskeisin päivämäärä lienee 6.12.1917, jolloin eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Mielenkiintoinen päivämääriin ja Suomen historiaan liittyvä numerosarja on 543210. Nimittäin 5.4.32 klo 10 alkoholiliikkeet avasivat ovensa Suomessa kieltolain päätyttyä. Jotkut päivämäärät puuttuvat Suomen historiasta kokonaan. Helmikuun 17. päivänä vuonna 1753 siirryttiin Ruotsi-Suomessa kalenteriuudistuksen takia vuorokauden päätyttyä suoraan maaliskuun 1. päivään.

Maailmankirjallisuuden merkkiteoksiin kuuluvan James Joycen Odysseuksen tapahtumat sijoittuvat yhteen ainoaan vuorokauteen, 16.6.1904. Päivä on sattumalta sama, jolloin aktivisti Eugen Schauman ampui kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovin ja itsensä senaatin portailla Helsingissä. Kyseinen tapahtuma mainitaan parilla lauseella myös Joycen kirjassa.

Päivämääriin liittyy monenlaista symboliikkaa. Kun WTC-iskun päivä 11.9. kirjoitetaan amerikkalaisittain eli 9.11., saadaan Yhdysvaltain hätänumero 911. Onkin arveltu, että kyseinen päivä olisi valittu iskun ajankohdaksi juuri tuosta syystä. Suomessa käytössä olevaa hätänumeroa 112 vastaavaa päivämäärää 11.2. on onneksi käytetty huomattavasti rauhanomaisempiin tarkoituksiin. Se on valittu kansalliseksi hätänumeropäiväksi.

Päivämäärien symboliikkaa on hyödynnetty teemapäivissä muutenkin. Valtakunnallista tapaturmien torjuntapäivää vietetään vuosittain jonkin kuukauden sellaisena perjantaina, joka on kuukauden 13. päivä eli siis vanhan kansan epäonnen päivänä. Kolmoslasten ja -perheiden teemapäivää vietetään joka vuosi teemaan sopivasti 3.3. Symmetriset päivämäärät kuten 02.02.02. ovat olleet myös suosittuja kihlajais- ja avioitumispäiviä.

Aviopareista ja päivämääristä puhuttaessa ei voi olla mainitsematta tsekkiläistä juoksijalegendaa Emil Zátopekia ja hänen vaimoaan keihäänheittäjä Dana Zátopkováa. He ovat nimittäin molemmat syntyneet 19.9.1922. Eikä siinä kaikki, sillä Zátopek voitti Helsingin olympiakisoissa 5000 metrin juoksun samana päivänä (25.7.1952) kuin hänen vaimonsa voitti olympiakultaa naisten keihäänheitossa! Päivämäärien taikaa kerrakseen!

• Teksti: Sami Feiring