On tietoa Ajastaika 1/2001

Kalenterin varsinaista perinteistä aineistoahan ovat juhlapyhät, liputus- ja muut merkkipäivät, auringon ja kuun nousut ja laskut eri horisonttien mukaan, kuun vaiheet, myrskynmerkit eli planeettojen, kuun ja auringon asemat, pimennykset sekä tietysti nimipäivät. Paitsi että näitä tietoja esiintyy kalentereissa on niistä tehty myös erillisiä tietosivuja. Kalenteripäivien alkuperästä ja historiasta on myös kerätty erilaista taustatietoa.

Omaa maata koskevaa aineistoa on monenlaista. On Tilastokeskuksen keräämien tietojen pohjalta muokattuja sivuja kuten esimerkiksi väkiluvun muutokset, kaupungit perustamisvuosineen, väkilukuineen ja veroprosentteineen. Yliopiston almanakkatoimistosta hankitaan markkina- ja toripäiväluettelo ja tapahtumakalenteri, jossa on erilaisten kulttuuri- ja liikuntatapahtumien, messujen ja näyttelyiden ajankohtia sekä teemapäiväkalenteri YK:n ja muidenkin järjestöjen teemapäivistä. Rahanarvon muuntokerrointaulukon avulla voi laskea, paljonko olisi jokin vaikkapa viidenkymmenen vuoden takainen rahasumma nykyrahana. Viinien vuosikertataulukko kertoo hyvät viinivuodet ja ottikalenteri milloin kannattaa lähteä kalaan. Suomen hallituksia esittelevältä sivulta voi tarkistaa, kuka onkaan ollut useimmin pääministerinä. Tuhatvuotisesta kalenterista taas selviää, mille viikonpäivälle jokin tietty päivämäärä osui, ja kansallisten luontotunnusten luettelosta, että Pohjanmaan maakuntakukka on mesiangervo.

Kansainvälisten asioiden aineistosta voisi mainita EU:ta koskevat asiat, eri maiden rahayksiköt ja kellonajat, maailman valtiot, puhutuimmat kielet, maantieteen ennätykset ja monen maan pyhä- ja juhlapäivät. Eli kaikenlaista on kalenteriin saatavissa ihan kirjaimellisestikin maan ja taivaan väliltä, mutta vinkkejä kalentereihin sopivista yleisesti kiinnostavista aiheista kaivataan aina.

• Teksti: Kirsti Nieminen