Mikä pollelle nimeksi? Ajastaika 1/2000

Ihmiselle ominaisia piirteitä on lähipiiriinsä kuuluvien ihmisten, eläinten ja esineiden nimeäminen. Ihmisellä saattaa olla samassa lähipiirissä monta eri nimeä: vauvana, pikkulapsena, koululaisena, murkkuvaiheessa ja työelämässä.

Niin myös eläimille, varsinkin tärkeimmille, joihin hevonen on epäilemättä kuulunut on annettu omat nimensä. Sen lisäksi että hevosella on kantakirjanimi, sillä on jokin lyhyt puhuttelunimi. Nykyään hevosen ollessa omistajalleen selvä lemmikki nimen valinta voi olla yhtä vaikeaa kuin lapsellekin. Ajaston hevoskalenterin tarkoituksena ei ole ollut nimen valinnassa auttaminen, mutta kyllä se ainakin helpottaa valitsemaan nimiä, joita on Suomessa käytetty hevosten niminä.

Miten hevoskalenteri syntyi

Professori Marianne Blomqvist on osallistunut vuosia yliopistolla almanakan nimistön uusimis- ja ajantasaistamistyöhön. 1990-luvun alkupuolella Ajasto painoi mainoskalenterin, jossa oli kissojen nimiä. Monet nimistöntutkijat ottivat häneen silloin yhteyttä ja kysyivät, oliko nimistö hänen työtään. Häntä alkoi asia vaivata ja hän otti hieman suuttuneena yhteyttä Ajastolle, jossa ei oikein tiedetty miten nimet olivat syntyneet. Hän ehdotti, että hän voisi järjestää ja tarkistaa nimistön.

Kului pari viikkoa ja sitten Kirsti Nieminen soitti hänelle. Ajastolla oli tutkittu asiaa ja he olivat päättäneet antaa nimistön teon Marianne Blomqvistille, joka ei itse arvannut kuinka isoon urakkaan tuli lupauduttua. Mutta ensiksi pitäisi valmistaa hevoskalenteri. Hänen ensimmäinen tehtävänsä oli luoda kriteerit, miten nimet valitaan, tutkia erilaisista asiakirjoista, elämänkerroista, perunkirjoista, päivälehdistä, kantakirjoista ja kaunokirjallisuudesta, millaisia nimiä hevosille on annettu ja päättää mille päiville nimet sijoitetaan.

Hevonenhan ei ole mikä tahansa eläin - sen elinkaari on kymmeniä vuosia; se on ollut miehen menopeli, työtoveri, ylpeyden lähde - aivan kuten auto nykyään. Tosin pientilojen perunkirjoituksissa, joissa lehmät oli lueteltu nimillään, niin hevonen, usein ainoana lajissaan, oli vain hevonen.

Hevosten nimet ovat usein hyvin kuvaavia. Ne voivat perustua väritykseen, kuviointiin, hevosen luonteeseen, syntymäpaikkaan tai ominaisuuksiin. Virallisen nimen lisäksi hevosella saattaa olla jokin liikanimi tai hemmottelunimi aivan kuten muillakin läheisillä ja tärkeillä kohteilla.

- Nimiin liittyy vielä sellainen piirre, että torpparilla saattoi olla läävässään sika, jonka nimi oli "Kreivi" tai vastaava, tasapainottamassa yhteiskunnallista rakennetta, kuvaa Marianne Blomqvist nimien ja "nimien" välistä eroa.

Nimistötyö on kulttuurin vaalimista

Pohjoismaissa nimistötyöllä on vuosisataiset perinteet. Kun muualla Euroopassa nimistötyön pääasiallisena kohteena ovat paikannimet niin Pohjoismaissa on niiden lisäksi tutkittu pitkään myös henkilönimiä - etu- ja sukunimiä.

Vaikka nimien usein ajatellaan olevan muodin mukaisia ja vaihtelevan vuodesta toiseen, niin niiden esiintymiseen ja käyttöön sisältyy monia piileviä tekijöitä. Tällaisia taustatekijöitä voivat olla suvussa esiintyneet nimet, kuninkaalliset nimet, merkkihenkilöiden/esikuvien nimet, kirjallisuudesta/elokuvista/TV:stä saadut vaikutteet tai jopa nimen kirjoitus/äänneasu.

Nimistöntutkijan on selvitettävä nimen alkuperä, sen vaiheet ja esiintymismuodot. Myös nimenhaltijoista ja nimien valintaperusteista on kerättävä tietoja. Tämä kaikki liittyy läheisesti historiaan, sosiologiaan ja antropologiaan - eli kulttuurimme juurientutkimiseen.

Niinpä hevosten nimien selvittäminen ja niiden luetteloiminen allakan muodossa olikin suurimittainen työ.

- Kun kaikki tavatut hevosten nimet oli luetteloitu, kertoo Marianne Blomqvist; olikin ryhdyttävä asettamaan niitä almanakkaan paikoilleen. Joidenkin nimien kohdalla ei ollut mitään vaikeuksia, kun ne voitiin sijoittaa samojen tai samakantaisten henkilönimien kanssa. Sitten oli sellaisia päiviä kuin uuden vuoden aatto eli vuoden viimeinen päivä. Sinnehän sopii "Jumbo".

Suomen historiaan vaikuttavia hevosia ei tunneta, mutta monen historiallisen henkilön hevosen tai hevosten nimet ovat tiedossa. Siten esimerkiksi 4.6. marsalkka Mannerheimin syntymäpäivälle sijoitettiin hänen päämajakauden ratsunsa nimi "Käthy". Sama hevonen osallistui myös marsalkan hautajaiskulkueeseen.

Jouluaaton Aatamin ja Eevan nimien paikalle sijoitettiin tunnetut panimohevoset "Siff & Koff". Kyra Kyrklundin Matador sai paikan 6.11., joka on Kustaa Aadolfin ja ruotsalaisuuden päivä, ja tunnettu ravihevonen Charme Asserdal on sijoitettu elokuun kahdeksannelle päivälle.

Kun hevoskalenteri oli valmiina, syntyi kohta kysymys eikö koirien ja kissojenkin nimistä voitaisi tehdä vastaavat kalenterit. Ne tehtiin Marianne Blomqvistin johdolla käyttäen samaa systematiikkaa, joka oli luotu hevoskalenterin nimistön keruuta varten. Lehmien ja sonnien nimet, jotka ovat hyvin värikkäitä - sonnien nimet jopa rohkeita - on myös kerätty ja luetteloitu, mutta niitä ei ole vielä julkaistu kustannettuna kalenterina.

• Teksti: Kari Sundell